Hehhee, lievästi lipsahtanut aikaa viimeisimmästä. Ajattelin tässä jo, että luovun koko blogista. Mut en löydä sellasta namiskaa, josta tän vois deletoida lopullisesti! Perkele. :D Ni kirjotellaan nyt sit aina välillä jos muistaa.

Hmm, mistähän sitä sit aloittais.. Kesä oli ja meni. Ehdin tehdä kaikkea mukavaa ystävien ja avopuolisonkin kanssa. Onneks heinäkuussa tosahti helteet päälle, se oli aivan luksusta ja nautin joka sekunnista!

Jep. Nyt ku kattoo ulos, ni vuoden ankein aikahan se sieltä mulkoilee takas.. No, mut onneks kohta on joulu! Joulu on ihanaa aikaa, vaikken talvesta muuten niin välitäkään.

Joo ja sit oon alkanut käydä salilla! Vähän niinku vahingossa, ja sinnehän sitten jäin. Oon kyllä tosi onnellinen et se vihdoin tapahtui, eikä jäänyt vain mietintäasteelle. Tykkään käydä ryhmäliikuntatunneilla, harvemmin tulee itsekseen käytyä puntilla. Mutta tosi jees, in any case!

JA paino on pudonnut nyt niin, että vaaka näyttää 61 kiloa. Siis HURAA! Siitä on aikaa, kun viimeksi olen ollut näinkin kevyt, saati sitten näin pitkän aikaa.

Mä sain myös töitä hetkeksi aikaa. Vahingossa. Mulle vaan soitettiin keväällä ja siinä se sitten oli. Siitä saa ihan jees massit, ja oon tosi iloinen siitä, koska säästöjähän mulla ei vielä ole. Mut ei niitä näköjään myöskään tule, koska tässä syksyllä on kummasti ilmenny rahareikiä, jotka imasee mun palkan sitä mukaa, ku sitä tilille rapsahtaa. Mä olin jo niin innoissani, et hell jee, päästään vihdoin matkalle ens kesänä tai jotain hurjaa. Mut saapa nyt sit nähdä, mihin mun roposet riittää. Vai riittääkö.

Ai nii hei muute, pakko sanoo et True Detectiven Rust (eli Matthew McConaughey) on niin kuuma, ettei sitä ees pysty käsittää. Siis. Aivan järkyttävän kuuma mies. Se puku päällä. Tai se valkonen hihaton paita. Huom, siis Rust ennen kuin se joutu täysin hunningolle. Oi origami. Ja vielä se rooli: pohtiva, jäyheä, vaarallinen, synkkä, hurja, AAARHHH en kestä!

#kuva

Ei mulla muuta, MOI.

Huuh, onpa viime kirjoituskerrasta aikaa! Kesä tuli ja ilmeisesti kiinnostukseni muualla kuin internetissä roikkumiseen lisääntyi.

Aaah. Ihana kesä! Mä olen kesäihminen henkeen ja vereen. Näen välillä painajaisia syksystä, niin kovasti rakastan kesää. Keräsin tässä yksi päivä luonnosta kukkasia ja laittelin niitä maljakkoihin ympäri asuntoja. Miten kaunista! Käytiin hankkimassa parvekekukkasiakin. Parvekkeella on tullut vietettyä aikaa aamupalastellen ja iltapäiväkahvitellen. Ruokakin on kesällä niin tuoretta ja raikasta! Uudetperunat ja kevätsipulit, kotimaiset mansikat, namnam. Uskaltauduin tänä kesänä järveen paljon aikaisemmin kuin viime vuosina, kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Kaverin mökkisynttäreillä pääsi myös uiskentelemaan tämän tästä. Ne kinkerit oli muuten aivan mahtavat. Kirmailtiin sateessa, oltiin vesi-ilmapallosotaa, paistateltiin auringossa, syötiin ihania ruokia, nautittiin alkoholivirvokkeita pitkään ja hartaasti, tanssittiin aamunkoittoon. Noin niinku mainitakseni muutamia aktiviteettejä. Varmasti parhaita kesämuistoja ikinä.

Paino-liikunta-akselille palatakseni, olin tuossa kuukauden namilakossa. Lenkillä olen käynyt edelleen, mutta myönnettäköön, että joinain viikkoina olen käynyt lenkillä vain n. 3 kertaa viikossa. Paino ei tosin ole hirveästi pudonnut. :D Kilo-pari on tainnut lähteä. Aina voi tosin uskotella itselleen, että läskit ovat vaivihkaa muuttuneet lihaksiksi, ja lihashan painaa tunnetusti enemmän kuin läski! Hehheh.

Yksi juttu, josta poden vähän huonoa omatuntoa on alkoholin käyttö. Seuraavana päivänä on darrassa, mikä tarkoittaa, ettei lenkille ole asiaa. Lisäksi sillä välin kun keho polttelee alkoholia, kalorit jäävät odottelemaan vuoroaan. Eli varastoituvat mitä epämieluisimpiin paikkoihin.

Darrasta puheenollen, olen ollut niin onnekas, että olen viime aikoina välttänyt pahimmat päänsärky+oksennus+makaan kuolleena iltaan saakka -darrat. Vähän on ollut vain nuutunut ja väsähtänyt olo, mutta muuten ihan ok. Voin paljastaa teille salaisuuteni: vesi. Mycket vesi. Juo illan mittaan vettä, juo ennen nukkumaanmenoa vettä, juo yöllä/aamulla heräillessäsi vettä. Tää toimii. Harmi, että kesti näinkin kauan tajuta se. :D

Olen myös onnistunut humaltumaan mukavan sivistyneesti. Ei örvellystä, vain hauska hiprakka. Huraa! Ei sillä, että olisin muutoin aina örvellyskunnossa. Mutta onhan niitäkin sattunut kohdalle joskus..

Se niistä kuulumisista ja sitten katse eteenpäin. Edessä häämöttää juhannus. Harmi vain, ettei sää taida suosia juhlijoita. :( Masennun hitusen aina kun lämpötila tippuu. Pitäis olla joku sellanen asetus, että kesällä lämpötila ei saa laskea alle +20 asteeseen. Missään vaiheessa.

Mutta siis, juhannus. Matkaamme maalle, jonne kokoontuu lähisukuni. Parhaimmillaan n. 20 henkeä. Huhhuh. Siitä on aikaa vuosikausia, kun viimeksi vietin perhejuhannusta. Vähän jännittää.

Toivotan teille riemuisaa, ihanaa keskiyön auringon juhlaa! Pitäkää toisenne lämpiminä, ellei kesä sitä tee.

- Rainberry

Vartalossani on asioita, jotka on ihan ok ja jopa sellaisia, joihin oon oikeasti tyytyväinen.

Tykkään esim. jalkateristäni, varpaista ja nilkoista. Ne on mun mielestä söpöt ja pienet. Kengän koko on 36/37. Pieni on söpöä. Mutta kantapäät/jalkapohjat on eri juttu, ne on jostain syystä kovin karhistuneet. :( Miksi se rasvaaminen tuntuu niin ylivoimaiselta? No, oon yrittänyt nyt skarpata ja lyödä rasvat joka ilta jalkoihin ja unisukat päälle.

Toinen asia, josta itsessäni tykkään, on huulet. Mulla on suht. muhkeat huulet, ja mun mielestä täyteläiset huulet naisella on kauniit (miehellä ei niinkään).

Tykkään myös siitä, että mulla on selvä vyötärö. Luulen, että olen vartalomallia A. Tai vaihtoehtoisesti päärynä. Kolmio.

http://scrubsmag.com/what-scrubs-style-is-best-for-your-body/

Sitten on myös pylly. Se on vähän muhku. Ja mun mielestä pyöreä pylly on hyvä pylly. Toki toivoisin, että saisin pyllystäni (kuten koko kropasta) vähän timmimmän. Siksi oonkin lenkkeilyn lisäksi tehny viime aikoina pakarajumppaa youtuben avustuksella. Löysin sellasen 30 day butt lift  -sarjan. Siinä kaksi naista vetää n. 10 min videopätkillä pakaratreenejä. Toinen naisista on tummaääninen ja hieman vanhempi, mutta jummijammi, miten timmi nainen. Tykkään tehdä hänen ohjeistuksella liikkeitä. Mut sit se toinen on nuorempi kisakiree tyttönen, joka tsemppaa sanomalla "Nicccccccce". Se ärsyttää mua! :D Tässä on varmaa nyt joku sellanen juttu, että koen sen alitajuntaisesti uhaksi, koska se on nuori, mut se vanhempi nainen on ikänsä takia neutraali tyyppi. Hassua.

No... sitten on myös asioita, joista en pidä. Maha. Pömppömaha. Olen pallokala, jonka liikakalorit ovat uponneet ympäri kehoa, mutta erityisesti mahaan. Plörts. En tykkää.

Tissit. Pienet sellaiset, A-kuppia. Ne on aina olleet pienet. Aina. Vaikka painoa on tullut vuosien kuluessa 10 kiloa lisää, grammaakaan ei ole mennyt tisseihin. Kuinka ärsyttävää! Koon lisäksi mua rassaa niiden muoto. Ne on sellaset "terävät". Inhoittava ilmaus olisi "ketunnenät". Tää epämiellyttävä rintojen muoto aiheuttaa hankaluuksia myös rintsikoiden suhteen, koska kupit ei ikään kuin täyty kunnolla. Kun kumarrun, niin rintsikat roikkuvat silllä tavalla, että tissit paljastuu. En tykkää yhtään!

Mun mielestä kauniit rinnat ei välttämättä ole mitenkään erityisen isot, mutta pehmeät ja pyöreät. Ja toki sopusuhtaiset muuhun kroppaan nähden. Mulla tissit on liian pienet muuhun vartaloon nähden. Eli tisseissäni ei taida olla mitään, mistä tykkäisin. No joo, sentään mulla on terveet tissit, eikä pikkuiset rinnat välttämättä ala roikkua tai aiheuta selkäkipuja tms. kuten isot rinnat vois tehdä.

Jos pitäis valita yksi kohta kropassa, jota muokkais plastiikkakirurgian voimin, ni mulla ne olis kyllä tissit. Ennen kaikkea haluaisin muuttaa niiden muotoa, ehkä myös suurentaa vaikkapa yhdellä kuppikoolla. Mut mulla ei oo mitää suuruudenhulluja haaveita G-kupin tisseistä, joilla vois hätätapauksessa vaikka teilata joltain tajun kankaalle. En kylläkään varmaan ikinä oikeasti menis kirurgin veitsen alle. Se on liian pelottavaa. Ja lisäksi kaikki tutut tietäis, että mulla on tekotissit. Se olisi musta noloa.

Sitten yleisesti koko kropasta. Aika usein olen haaveillut olevani sirorakenteinen. Voisin käyttää tietynlaisia vaatteita. Sellaisia, jotka näyttää pyöreän kropan yllä rumalta tai äijäkkäältä, mutta sirolla varrella aivan upealta. Mutta tää haave on ihan turhan, koska mun rakenne, poislukien nyt läskit, ei vain kertakaikkiaan ole siro. Haave, jonka sen sijaan voisi saavuttaa kovalla päättäväisyydellä ja työllä, olis n. 10 kiloa kevyempi kroppa. Tällä hetkellä mittani nimittäin ovat 160/65. Ja toi paino on nyt sillä rajalla, joka mulla on ehdoton yläraja. Aina ku tullaan siihen, ni päätän tiputtaa muutaman kilon. 63 on vielä jotenki siedettävä paino. Unelmapaino olisi kuitenkin se n. 55 kiloa. Mutta olen painanut yli 60 kiloa lähes tulkoon kymmennen vuotta, joten mulle olis oikeasti vaikeaa tiputtaa niinkin paljon painoa ja vieläpä pitää se paino siinä!

Oon nyt käynyt lenkillä n. 5 kertaa viikossa vähän vajaat kaksi kuukautta. En kylläkään ole muuttanut syömistottumuksiani juurikaan, ennen kuin vasta tällä viikolla. Mut silti vähän ihmetyttää, ettei paino ole laskenut yhtään tässä ajassa! Olenko tosiaan possustellut niin paljon viime aikoina, että tämä liikunnallinen muutos on ollut plus-miinus-nolla? Oi voi. No yritän nyt vahtia syömisiäni tarkemmin, toivotaan että paino laskisi edes vähän!

 

Muutaman kerran lenkillä ollessa on tullut vastaan tukehtumisvaara. Joku pyöräilee ohi hajuvesi perässään leijaillen. Kiva juttu, että käytät hajusteita, kanssaihminen, etpä ainakaan haise pahalle, mutta siinä kun yrittää parhaansa mukaan hengitellä tehokkaasti sisään-ulos, ni ei hirveästi auta, että yhtäkkiä ilma on täynnä huumaavia tuoksuja.

Tätä sattuu muutenkin kuin vain lenkillä, vaikken ole edes hajusteherkkä yksilö. Jotkut eivät vain ilmeisesti ole kuullut siitä parfyymin annostelemisesta. Oma nenä turtuu parfyymin hajuun, ja sit läträtään lisää ja lisää ja lisää. Eiiii! Sitä laitetaan muutama suihkaus ja that's it. Ehkä joskus seitsemän tunnin kuluttua voi laittaa yhden suihkauksen lisää, jos tuoksu on ehtinyt haihtua.

Pahinta on oikein imelien parfyymien liikakäyttö. Mulle ainakin tulee pää kipeäksi ja alkaa suorastaan oksettaa, jos siinä lemussa joutuu olla kauemman aikaa. Yhhyh.

Joten nyt haisulit, rajoittakaa vähän! :)

 

Viimeksi hehkutin kuumia miehiä, nyt olkoon naisten vuoro!

Aluksi muutama sana seksuaalisesta suuntautumisesta. Itsehän jaan elämäni miehen kanssa, mutta en voi sanoa olevani absoluuttisesti hetero, jos sellaista absoluuttisuutta nyt edes on olemassa. Erä miespuoleinen ystäväni, joka pitää miehistä, sanoikin kerran, ettei kai kukaan ole täysin hetero tai täysin homo. Mene tiedä, mutta laskelmieni mukaan minä olen n. 95% hetero. :D Keskitytään nyt siis siihen viiteen prosenttiin.

Naismakua on paljon vaikemapi määritellä kuin miesmakua. Kenties se johtuu tuosta prosenttijakaumasta, heheh. Siispä lähdetään liikkeelle käytönnön esimerkeistä.

On olemassa naisia, joita katsoo miettien: "Ooh, onpa kaunis!" tai "Ooh, onpa upea tyyli!" Nämä ovat siis tällaisia puhtaasti ihailevia reaktioita, tyyliin: "Olisinpa minäkin." Sitten on olemassa naisia, joita katsoessa ajattelee: "Ooh, onpa hyvännäköinen, tuota voisi pussailla!"

Jälkimmäiseen kastiin ovat kuuluneet eräs laiha tyttö, jolla oli pitkä musta rokkitukka ja tapaus, jonka nimesin surffitytöksi. Sitten ovat tietysti ne poikamaiset tytöt. Esimerkkinä tästä L-koodin Shane.

http://adamwolf.deviantart.com/art/The-L-Word-wallpaper-Shane-03-81708828

Jatketaan julkkisesimerkeillä. Yllätyksekseni mieleen ei tullut kuin kaksi!

Alanis Morissette - kanadalainen muusikko

http://www.rollingstone.com/music/artists/alanis-morissette

Mylène Jampanoï - ranskalainen näytteljiä (mm. Marttyyrit). Toinen Mylènen vanhemmista on Kiinasta, siitä nuo upeat silmät.

            

          http://www.listal.com/viewimage/1181704                            http://www.listal.com/viewimage/3892807

Nämä hurmaavat naiset toimikoon esimerkkeinä naismaustani. Kuuluvat siis osastoon "Pussaisin". Mutta nimenomaan vain pussaisin. En osaa kuvitella olevani vakavassa parisuhteessa naisen kanssa. Mutta pussailla silti aina voisi!

Paitsi että tietenkään en kulje pussailemassa sen paremmin naisia kuin miehiäkään, koska olen parisuhteessa! Mutta noin niinku teoreettisesti.

Ihailkaamme naiskauneutta sekä sillä silmällä että ilman, ja katselijan sukupuolesta riippumatta!